Keskustelua oikeudesta, mediasta ja julkisuudesta [event on law, media and the public sphere]

Anette Alén-Savikko:

Suomalainen Lakimiesyhdistys järjesti 27.1. keskustelutilaisuuden Lakimies-aikakauskirja teemanumeron 7-8/2019 tiimoilta samalla otsikolla “Oikeus, media ja julkisuus”. Puheenvuoroja tilaisuudessa käyttivät allekirjoittaneen ohella toinen Cordi-projektin jäsen, dosentti Riku Neuvonen, sekä Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen ja dosentti, käräjätuomari Antti Tapanila.

Oma puheenvuoroni aiheesta “Periaatelähtöisyys muuttuvassa mediaympäristössä” johdatteli aiheeseen media- ja viestintäpolitiikan perusperiaatteiden näkökulmasta. Lähdin liikkeelle niistä muutoksista, jotka tekevät periaatelähtöisen lähestymistavan entistä tärkeämmäksi: toimintaympärsitö on kansainvälistynyt ja monimutkaistunut, median yhtenäistymiskehitys edennyt ja taustalla vaikuttaa markkinavetoisuus. Elämme alustataloudessa, jossa haasteina ovat muun muassa disinformaatio, vihapuhe sekä polarisoituminen. Monella tapaa on kiistatta tarpeen siirtyä sektorikohtaisista lähestymistavoista media- ja viestintäalan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Periaatteita tarvitaan tuomaan koherenssia sekä etäisyyttä tarkasteluun ja normatiivista pohjaa päätöksenteon tueksi.

Esittelin Picardin ja Pickardin periaatteiden kokoelman (2017). Lisäksi kerroin lyhyesti periaatteiden käyttöön otosta Suomessa. Esittelin mediapoliittiseen ohjelmaan kytkeytyvää selvitystä “Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja sen mittaaminen” (LVM 4/2018), jota useat Cordi-projektiinkin osallistuvat tutkijat olivat laatimassa. Selvityksen puitteissa kehitellyn mittarimallin on tarkoitus mahdollistaa tilanteen seuranta, ja jatkokehittely on käynnissä. Esittelin myös valikoituja esimerkkejä periaatteisiin kytkeytyvien kilpailevien vaatimusten yhteensovittamisesta. Yksi esimerkki on nk. “oikeus tulla unohdetuksi”, jossa on tasapainotettava yleisön tiedonsaantioikeutta ja yksilön suojaa. Lopuksi kiteytin tutkimuksellisen näkökulman viestinnästä kaikille kuuluvana ”hyvänä” (Horowitz, M. & Nieminen, H. ja työryhmä: Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa. Gaudeamus 2019.). Viestinnällisten oikeuksien toteutumista kartoitettaessa lainsäädännölliset keinot ja valinnat tarjoavat yhden tärkeän tarkastelutason. Tärkeää on joka tapauksessa tarkastella tilannetta säännöllisesti kriittisin silmin, sillä viestinnällinen hyvinvointiyhteiskunta ei ole itsestäänselvyys.

Riku Neuvonen esitteli valitusta näkökulmasta teemanumerossa ilmestynyttä artikkeliaan “Sananvapautta uusin silmin? – Viestinnälliset oikeudet yksilön oikeuksien turvaajana” (artikkelin voi lukea Edilex-tunnuksilla täältä). Samalla hän liitti tarkastelun vahvasti Cordi-projektin kantaviin teemoihin. Artikkelissaan Neuvonen käsittelee viestinnällisten oikeuksien antia perinteiselle sananvapausopille sekä oikeustieteellisen ja yhteiskuntateoreettisen tarkastelun eriaikaisuutta.

Salminen puhui otsikolla “Kotimainen ja eurooppalainen julkisuusperiaate”. Tapanila puolestaan puhui teemanumeroon sisältyvän artikkelinsa aiheesta “Tietynlaista valaistumista” – tuomioistuimet ja media” (artikkelin voi lukea Edilex-tunnuksilla täältä).

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s